Print on demand -kirjat ja pienpainokset ovat kustantajalle tapa julkaista kirja ilman, että varastoon sitoutuu tuhansia kappaleita ja kymmeniä tuhansia euroja. Pienkustantamo, yhdistys tai omakustannekirjailija voi tilata 50, 200 tai 500 kappaletta ja tarvittaessa painattaa lisää viikossa. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin print on demand kannattaa, milloin pienpainos on parempi ja missä kohdassa offset-paino tulee järkevämmäksi.
Mitä print on demand ja pienpainos tarkoittavat käytännössä
Print on demand (POD) tarkoittaa, että kirja painetaan vasta tilauksen tullessa, usein kappale kerrallaan. Aineisto on valmiina painotalon tai jakelupalvelun järjestelmässä, ja kirjakaupan tai verkkokaupan tilaus käynnistää tuotannon. Suomessa tunnetuin malli on Books on Demand (BoD), joka yhdistää painatuksen ja jakelun.
Pienpainos on eri asia. Siinä kustantaja tilaa digipainosta kerralla esimerkiksi 100-500 kappaletta ja vastaa itse varastoinnista ja myynnistä. Molemmat perustuvat digipainoon, mutta liiketoimintamalli eroaa selvästi.
Kustantajan kannalta ero näkyy rahavirrassa. POD-mallissa kappalehinta on korkeampi, mutta pääomaa ei sitoudu lainkaan. Pienpainoksessa kappalehinta laskee, mutta laatikot ovat omassa varastossa.
Pienpainosten kustannukset ja kappalehinnan muodostuminen
Digipainossa jokainen kappale maksaa lähes saman verran, koska painolevyjä ei valmisteta. Tyypillinen 200-sivuinen, pehmeäkantinen A5-kirja mustavalkoisella sisällöllä maksaa digipainossa 100 kappaleen erässä noin 6-10 € kappaleelta. 500 kappaleen erässä hinta laskee usein 4-6 euroon.
Offsetissa aloituskulut ovat korkeat, mutta kappalehinta putoaa jyrkästi määrän kasvaessa. Raja-arvo osuu tavallisesti 500-1000 kappaleen kohdalle, riippuen sivumäärästä, väreistä ja sidonnasta. Tarkemmin painosmäärän vaikutusta on käsitelty artikkelissa kirjan painatuksen hinta ja painosmäärän vaikutus siihen.
Neliväriset sisäsivut muuttavat laskelman täysin. Valokuvateos tai lastenkirja voi maksaa digipainossa 15-25 € kappaleelta, jolloin offset kannattaa jo pienemmillä määrillä. Kokenut tuotantopäällikkö pyytää siksi aina tarjouksen kahdella eri painosmäärällä ennen päätöstä.
Myytti: print on demand -kirja näyttää halvalta
Sitkeä käsitys on, että POD-kirjan tunnistaa heti huonosta laadusta. Tämä piti osittain paikkansa 2000-luvun alussa, kun tonerijälki kiilsi ja kannet käpristyivät. Nykyiset tuotantotason digipainokoneet, kuten HP Indigo ja Canonin inkjet-rotaatiot, tuottavat tekstisivuja, joita tavallinen lukija ei erota offsetista.
Laatuero syntyy yleensä muualta. Huono kansikuva, liian kevyt kansikartonki tai väärin mitoitettu selkä paljastavat amatöörimäisyyden nopeammin kuin painomenetelmä. Kuvateoksissa ero voi yhä näkyä tasaisissa väripinnoissa, joten koevedos kannattaa tilata aina ennen julkaisua.
Kenelle POD sopii ja milloin se ei toimi
Print on demand sopii erityisesti takakatalogille. Pienkustantamo voi pitää myynnissä 10 vuotta vanhoja nimikkeitä, joita myydään 20-30 kappaletta vuodessa. Offset-painoksen jäännöserää ei tarvitse makuloida eikä varastovuokraa maksaa.
Tietokirjallisuus, runokokoelmat, väitöskirjat ja paikallishistoriat ovat tyypillisiä POD- ja pienpainoskohteita. Esimerkiksi kotiseutuyhdistys, joka julkaisee kyläkirjan, myy usein 150-300 kappaletta julkistustilaisuudessa ja joulumarkkinoilla. Silloin 300 kappaleen digipainos ja pieni täydennyserä keväällä on yleensä fiksumpi ratkaisu kuin 1000 kappaleen offset-painos, josta puolet jää kellariin.
POD ei toimi, jos kirjassa on erikoisformaatti, kangaskansi, foliopainatus tai erikoispaperi. Jakelupalveluiden valikoimassa on rajattu määrä kokoja ja papereita. Kovakantinen kirja onnistuu monessa palvelussa, mutta hinta nousee nopeasti; eri sidontatapojen eroista kerrotaan artikkelissa kirjojen sidonta – pehmeäkantinen ja kovakantinen.
Näin valmistelet kirjan pienpainokseen tai POD-tuotantoon
Ammattilainen aloittaa formaatin ja paperin päättämisestä, koska ne vaikuttavat selän paksuuteen ja kannen mittoihin. Taitto tehdään vasta, kun sivumäärä on suunnilleen tiedossa. Selän leveys lasketaan painotalon antamalla paperikohtaisella kertoimella, esimerkiksi 80 g/m² päällystämättömällä kirjapaperilla noin 0,1 mm per sivu.
Valmistelun tärkeimmät vaiheet:
1. Hanki ISBN-tunnus Kansalliskirjaston ISBN-keskuksesta erikseen painettuun ja sähköiseen versioon.
2. Pyydä painotalolta kansipohja tai selän mitta valitulla paperilla ja sivumäärällä.
3. Vie sisäsivut ja kansi PDF:nä, kuvat 300 ppi resoluutiolla ja kansi 3 mm leikkuuvaroilla.
4. Tilaa yksi koevedos ja tarkista se paperilla, ei pelkästään näytöltä.
5. Päätä ennen julkaisua, kuka hoitaa vapaakappaleet ja jakelun kirjakauppoihin.
Graafinen suunnittelu, kuten kansikuvan ja taiton luominen, kuuluu mainostoimistoille tai freelance-graafikoille. Painotalo vastaa painamisesta, sidonnasta ja viimeistelystä, vaikka monella on taittopalvelua lisätyönä. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun tarjouksia vertaillaan.
Yleisimmät virheet pienpainoksissa
Ensimmäinen virhe on liian suuri ensipainos. Kustantaja arvioi myynnin innostuksen vallassa ja tilaa 1000 kappaletta, koska kappalehinta näyttää houkuttelevalta. Kolmen vuoden päästä 700 kirjaa on yhä varastossa, ja todellinen kappalekustannus myytyä kirjaa kohden on moninkertainen.
Toinen virhe on kannen tekeminen ennen lopullista sivumäärää. Kun oikolukija lisää 16 sivua, selkä levenee ja kansi on taitettava uudelleen. Tämä viivästyttää tuotantoa usein 1-2 viikkoa.
Kolmas virhe on RGB-kuvat ja liian matala resoluutio. Verkosta otettu 72 ppi kuva näyttää näytöllä hyvältä mutta painettuna sumealta. Väriprofiilin muutos CMYK:ksi voi lisäksi sammuttaa kirkkaat siniset ja vihreät.
Kotimaisuus, ympäristö ja toimitusajat
Suomalaisen kirjapainoalan rakennemuutos on näkynyt kirjatuotannossa selvästi. Suuria offset-kapasiteetteja on vähemmän kuin 2000-luvun alussa, ja moni kustantaja on siirtänyt suuret painokset ulkomaille. Pienpainoksissa kotimainen digipaino on silti usein kilpailukykyinen, koska rahti ja pitkä toimitusaika syövät hintaeron.
Ympäristön kannalta pienpainos ja POD vähentävät hukkaa, koska makuloitavia kirjoja ei synny. PEFC- tai FSC-sertifioitu paperi on kotimaisissa painotaloissa yleinen vakiovalinta, ja Joutsenmerkki-lisenssi kertoo koko tuotannon ympäristökriteereistä. Digipainon toimitusaika on tyypillisesti 5-10 arkipäivää, offsetissa 2-4 viikkoa.
UKK
Kuinka pieni painos kirjasta kannattaa tilata?
Digipainossa jo 30-50 kappaleen erä on mahdollinen, mutta kappalehinta laskee selvästi vasta 100-300 kappaleen kohdalla. Ensipainokseksi kannattaa valita määrä, joka myydään realistisesti 6-12 kuukaudessa.
Tarvitseeko print on demand -kirja ISBN-tunnuksen?
Jos kirjaa myydään kirjakaupoissa tai verkkokaupoissa, ISBN on käytännössä välttämätön. Suomessa tunnuksen myöntää Kansalliskirjaston ISBN-keskus, ja osa jakelupalveluista tarjoaa myös oman tunnuksensa.
Voiko pienpainoksesta siirtyä myöhemmin offset-painoon?
Voi, ja se on yleinen malli. Kun kirja myy hyvin, sama PDF-aineisto käy pienin tarkistuksin offsetiin, kunhan paperi ja formaatti pysyvät samoina.
Painosmäärä myynnin mukaan, ei toiveiden
Print on demand ja pienpainokset antavat kustantajalle mahdollisuuden julkaista enemmän nimikkeitä pienemmällä riskillä. Paras ratkaisu löytyy, kun myyntiarvio tehdään varovasti, tarjoukset pyydetään kahdella painosmäärällä ja koevedos tarkistetaan huolellisesti. Omakustanteen julkaisijalle käytännön vaiheet on koottu artikkeliin kirjan painattaminen omakustanteena. Vasta kun myynti ylittää selvästi 500-1000 kappaleen tason, offset-painos alkaa tuoda todellista säästöä.