Kirjan painatuksen hinta riippuu kappalehinnasta, joka voi vaihdella samalla kirjalla yli kolminkertaisesti pelkän painosmäärän mukaan. Tämä artikkeli on omakustannekirjaa suunnittelevalle kirjoittajalle, historiikkia kokoavalle yhdistykselle ja pienkustantajalle, joka haluaa ymmärtää, mistä kirjan painatuksen hinta muodostuu. Kun hinnoittelun logiikka on selvä, painosmäärä on helpompi mitoittaa oikein, eikä varastoon jää satoja myymättömiä kirjoja.
Mistä kirjan painatuksen hinta muodostuu
Painotalon tarjous jakautuu kahteen osaan: kiinteisiin aloituskuluihin ja muuttuviin kappalekuluihin. Kiinteitä kuluja ovat aineiston tarkastus, vedokset, offsetissa painolevyjen valmistus ja koneen säätö. Muuttuvia kuluja ovat paperi, muste, sidonta ja koneaika.
Painotalot hinnoittelevat yleensä näiden tekijöiden mukaan:
Sivumäärä – vaikuttaa paperinkulutukseen ja painoaikaan.
Koko – A5 ja 148 x 210 mm ovat edullisimpia, koska ne mahtuvat painoarkille ilman hukkaa.
Värit – mustavalkoinen sisus maksaa murto-osan nelivärisestä.
Paperilaatu ja grammapaino – esimerkiksi 80 g/m² päällystämätön tai 115 g/m² päällystetty kuvakirjaan.
Sidonta – liimasidottu pehmeäkantinen on edullisin, kovakantinen nostaa kappalehintaa selvästi.
Graafinen suunnittelu, taitto ja kansikuva eivät yleensä sisälly painotalon hintaan. Ne ostetaan mainostoimistolta, freelance-graafikolta tai kustantamon kautta, ja painotalo vastaa fyysisestä painamisesta ja sidonnasta.
Painosmäärän vaikutus kappalehintaan
Painosmäärä vaikuttaa kappalehintaan enemmän kuin mikään muu tekijä. Offsetissa aloituskulut jakautuvat koko painokselle: jos koneen valmistelu maksaa 1000 €, se on 10 € kirjaa kohden 100 kappaleen painoksessa ja vain 0,50 € kirjaa kohden 2000 kappaleen painoksessa.
Suuntaa-antavasti 200-sivuinen, mustavalkoinen ja liimasidottu A5-kirja nelivärisellä kannella maksaa digipainossa 100 kappaleen painoksena noin 7-11 € kappaleelta. 300 kappaleen painoksessa hinta laskee noin 4-7 euroon. Offsetilla 1000 kappaleen painos asettuu tyypillisesti 2-3,50 euroon ja 3000 kappaleen painos jo alle 2 euroon kappaleelta.
Digipainossa käyrä on loivempi, koska painolevyjä ei tarvita. Kappalehinta laskee painosmäärän kasvaessa vain vähän. Offsetissa se putoaa jyrkästi ensimmäisten satojen kappaleiden aikana ja tasaantuu sitten. Raja kulkee useimmiten 300-700 kappaleen välillä, mutta sivumäärä ja värit siirtävät sitä. Tarkempi vertailu menetelmistä löytyy artikkelista digipainon ja offset-painon erot.
Myytti: isompi painos on aina säästö
Yleisin väärinkäsitys on, että kannattaa painaa heti 1000 kappaletta, koska kappalehinta on niin paljon halvempi. Laskelma muuttuu, kun katsotaan kokonaissummaa. 300 kirjaa digipainossa voi maksaa 1800 € ja 1000 kirjaa offsetissa 2800 €. Jos kirjoja myydään lopulta 250, jälkimmäisessä tapauksessa noin 750 kirjaa on maksettu turhaan.
Varastointi on myös kustannus. Tuhat 200-sivuista kirjaa painaa noin 300 kiloa ja vie useita lavapaikan neljänneksiä. Kerrostaloasunnon komeroon ne eivät mahdu. Kokenut omakustantaja aloittaa usein 150-300 kappaleen digipainoksella ja painattaa lisää, kun kysyntä on todennettu. Digipainossa lisäpainos onnistuu samasta tiedostosta 1-2 viikossa.
Poikkeuksiakin on. Jos kirjalla on varma jakelu, kuten yrityksen 50-vuotishistoriikki, joka jaetaan 800 asiakkaalle ja työntekijälle, offset on lähes aina järkevin vaihtoehto. Kuvaintensiivinen nelivärikirja hyötyy offsetista jo pienemmilläkin painoksilla, koska digipainon väriklikki on kallis.
Käytännön esimerkki: yhdistyksen historiikki
Tyypillinen tilanne on paikallisyhdistyksen 240-sivuinen historiikki, jossa on 60 mustavalkoista valokuvaa. Ensimmäinen ajatus on painaa 500 kappaletta, koska jäseniä on 350. Ammattilainen kysyy ensin, kuinka moni jäsenistä todella ostaa kirjan. Kokemuksen mukaan osuus jää usein 40-60 prosenttiin.
Järkevä ratkaisu tällaisessa tapauksessa on pyytää tarjous sekä 200 kappaleen digipainoksesta että 500 kappaleen offsetpainoksesta. Jos ero kokonaishinnassa on muutama sata euroa, pienempi painos ja tarvittaessa lisäpainos on turvallisempi valinta. Kuvien vuoksi sisuspaperiksi kannattaa valita hieman paksumpi, esimerkiksi 100 g/m² päällystämätön paperi, jotta kuvat eivät läpikuulta.
Sivumäärä, paperi ja sidonta hinnan kertojina
Offsetissa kirja painetaan arkeille, joille mahtuu tyypillisesti 16 tai 32 sivua. Jos kirjassa on 196 sivua, se ylittää 12 arkin rajan ja vaatii vajaan arkin, mikä nostaa hintaa suhteettomasti. Sivumäärän pyöristäminen 192:een tai 208:aan säästää rahaa. Digipainossa sivumäärä riittää jakaa neljällä.
Paperissa ero syntyy grammapainosta ja bulkista. Romaaneissa suosittu kermanvärinen Munken Print Cream 80 g/m² on kalliimpaa kuin tavallinen valkoinen offsetpaperi, mutta kirjasta tulee paksumpi ja tuntuu laadukkaammalta. Suomalaisilla painotaloilla on käytössään laajasti PEFC- ja FSC-sertifioituja papereita, ja ympäristömerkitty paperi ei useimmiten nosta hintaa merkittävästi.
Kovakantinen sidonta lisää kappalehintaa tyypillisesti 3-6 € pienissä painoksissa ja 1,50-3 € suurissa. Kansivaihtoehdoista kerrotaan tarkemmin artikkelissa pehmeäkantinen ja kovakantinen sidonta.
Yleisimmät virheet kirjan painatuksen hinnoittelussa
Ensimmäinen virhe on tarjouspyyntö ilman täsmällisiä tietoja. ”Paljonko maksaa kirja?” saa vastaukseksi arvion, joka voi heittää satoja euroja. Ilmoita koko, sivumäärä, värit, paperi, sidonta ja kaksi tai kolme vaihtoehtoista painosmäärää. Näin näet hintakäyrän kerralla.
Toinen virhe on muutosten tekeminen vedosvaiheen jälkeen. Jokainen uusi PDF voi maksaa 50-150 € ylimääräistä käsittelyä, ja offsetissa uudet levyt maksavat erikseen. Kolmas virhe on keskeneräinen aineisto: RGB-kuvat, puuttuvat leikkuuvarat tai liian matala resoluutio (alle 300 ppi) johtavat korjauskierroksiin ja aikataulun venymiseen.
Rahtikulut unohtuvat helposti. Tampereelta tai Pohjois-Suomeen kuljetettu lava voi maksaa 100-250 €, joten toimitus kannattaa pyytää tarjoukseen mukaan.
Kotimainen vai ulkomainen painotalo
Suomen kirjapainoala on supistunut ja keskittynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Osa suurista kirjapainatuksista on siirtynyt Baltiaan ja Puolaan, joissa suurten painosten hinta voi olla 15-30 prosenttia edullisempi. Pienissä painoksissa ero kutistuu rahdin, pidemmän toimitusajan ja kielimuurin vuoksi.
Kotimainen painotalo tuo etuja etenkin silloin, kun aikataulu on tiukka, vedoksen haluaa nähdä paperilla tai kirja on tarkoitus julkaista tiettyyn tilaisuuteen. Digipainoon erikoistuneita kirjapainoja löytyy Helsingistä, Tampereelta, Turusta ja Jyväskylästä sekä useilta pienemmiltä paikkakunnilta.
UKK
Paljonko 100 kirjan painattaminen maksaa?
200-sivuinen pehmeäkantinen ja mustavalkoinen A5-kirja maksaa digipainossa noin 700-1100 € eli 7-11 € kappaleelta. Nelivärinen sisus tai kova kansi voivat kaksinkertaistaa hinnan.
Missä painosmäärässä offset tulee digipainoa edullisemmaksi?
Mustavalkoisessa kirjassa raja on tyypillisesti 300-700 kappaleen välillä. Nelivärisessä kuvakirjassa offset voi olla edullisempi jo 200-300 kappaleen painoksessa.
Kannattaako kirjaa painaa kerralla enemmän kuin tarvitsee?
Vain jos menekki on varma. Muuten pienempi digipainos ja tarvittaessa lisäpainos on kokonaisuutena halvempi ja riskittömämpi. Omakustanteen käytännön vaiheista kerrotaan lisää artikkelissa kirjan painattaminen omakustanteena.
Painosmäärä ratkaisee enemmän kuin paperi tai kansi
Kirjan painatuksen hinta riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka moni kappale jakaa aloituskulut. Laske ensin realistinen menekki, pyydä sitten tarjoukset kahdesta tai kolmesta painosmäärästä ja vertaa kokonaissummia, älä pelkkiä kappalehintoja. Mitoita sivumäärä painoarkkien mukaan, toimita painovalmis PDF ensimmäisellä kerralla ja muista sisällyttää rahti tarjoukseen. Näin kirjasta ei tule kalliimpi kuin sen tarvitsee olla.