
Etiketit tuotteille ovat usein ensimmäinen asia, jonka asiakas näkee kaupan hyllyllä, ja myös ensimmäinen asia, joka pettää, jos materiaali tai liima on valittu väärin. Tämä artikkeli on kirjoitettu pienpanimolle, hillopuodille, kosmetiikkayrittäjälle ja kaikille, jotka tilaavat tuote-etiketit ensimmäistä kertaa tai ihmettelevät, miksi edellinen erä irtosi purkeista kylmiössä. Kun ymmärrät, miten materiaali, liima ja kiinnitystapa liittyvät toisiinsa, tarjouspyyntö osuu kerralla oikeaan eikä hukkaeriä synny.
Mistä tuote-etiketti koostuu
Tarraetiketti koostuu kolmesta kerroksesta: painettavasta pintamateriaalista, liimakerroksesta ja silikonoidusta taustapaperista. Jokainen kerros vaikuttaa lopputulokseen. Pintamateriaali ratkaisee ulkonäön ja kestävyyden. Liima ratkaisee, pysyykö etiketti paikallaan, ja taustapaperi sen, kulkeeko rulla etikettikoneessa ongelmitta.
Suomi on tällä alalla erikoisasemassa. Tamperelainen UPM Raflatac on yksi maailman suurimmista tarralaminaattien valmistajista, ja kotimaiset etikettipainot käyttävät laajasti sen ja Avery Dennisonin materiaaleja. Siksi materiaalivalikoima on laaja myös pienemmissä painotaloissa, eikä erikoislaatua tarvitse välttämättä tilata ulkomailta.
Etikettien materiaalit: paperi, muovi ja erikoislaadut
Paperietiketti on edullisin ja yleisin vaihtoehto. Päällystämätön paperi sopii kuivatuotteisiin, ja sen pintaan voi kirjoittaa kynällä. Se on kätevää esimerkiksi käsin tehtävissä päiväysmerkinnöissä. Päällystetty, puolikiiltävä paperi toistaa värit terävämmin, ja se on tavallinen valinta kahvipusseihin, hillopurkkeihin ja leipomotuotteisiin.
Rakennepintaiset viinietikettipaperit antavat tuntuvan pinnan ja premium-vaikutelman. Niissä on märkälujuuskäsittely, joten ne kestävät jääkaapin kosteutta selvästi tavallista paperia paremmin. Jäävesiämpärissä nekin kuitenkin pehmenevät tunnissa tai kahdessa.
Muovikalvot eli polypropeeni (PP) ja polyeteeni (PE) kestävät kosteutta, öljyä ja hankausta. Valkoinen tai läpinäkyvä PP on vakiovalinta kosmetiikkaan, pesuaineisiin ja kylmänä säilytettäviin juomiin. Läpinäkyvä kalvo lasipullossa luo niin sanotun no label look -vaikutelman, jossa painatus näyttää olevan suoraan lasissa. PE on PP:tä joustavampi, ja se sopii puristettaviin tuubeihin ja pulloihin, joissa jäykempi kalvo rypistyisi.
Erikoismateriaaleja ovat metalloidut kalvot, holografiset pinnat, irrotettaessa hajoavat turvaetiketit sekä kompostoituvat materiaalit. Niiden saatavuus ja minimimäärät vaihtelevat paljon painotalosta toiseen. Kannattaa siis kysyä ennen kuin suunnittelu lukitaan tietyn materiaalin varaan. Tarkempi katsaus muotoihin ja materiaaleihin löytyy artikkelista tarrojen painatus, muodot, materiaalit ja liimat.
Liima ratkaisee, pysyykö etiketti kiinni
Liimaa tilaaja miettii vähiten, mutta se aiheuttaa eniten reklamaatioita. Perusvaihtoehdot ovat nämä:
– Pysyvä liima: tavallisin valinta. Etiketti ei irtoa repeämättä, ja se sopii useimpiin tuotteisiin.
– Irrotettava liima: lähtee siististi ilman jäämiä. Sopii hintalappuihin, lahjapakkauksiin ja kertakäyttöisiin merkintöihin.
– Pakkasliima: tarttuu ja pysyy kiinni pakastimen lämpötiloissa, joissa vakioliima kovettuu ja menettää tartuntansa.
– Vahva liima: karheille, voimakkaasti kaareville ja huonosti tarttuville pinnoille, kuten HDPE-muoville ja pahville.
– Elintarvikekäyttöön hyväksytty liima: kun etiketti voi joutua suoraan kosketukseen elintarvikkeen kanssa, esimerkiksi juustoissa tai hedelmissä.
Kokenut etikettipainaja kysyy aina kaksi lämpötilaa: kiinnityslämpötilan ja käyttölämpötilan. Pakkasliimakin tarttuu parhaiten, kun etiketti kiinnitetään kuivalle pinnalle noin huoneenlämmössä. Jos pinnalla on kondenssivettä, mikään liima ei tartu kunnolla. Liima saavuttaa lopullisen tartuntavoimansa yleensä 24 tunnin kuluessa, joten tuotetta ei kannata viedä kylmiöön heti etiköinnin jälkeen.
Kiinnitystapa: käsin vai etikettikoneella
Kun etikettejä tarvitaan noin 100-1000 kappaletta, ne kiinnitetään usein käsin arkeilta tai pieniltä rullilta. Silloin rullan teknisillä tiedoilla ei ole suurta merkitystä. Kun käyttöön otetaan etikettikone, tilaukseen tarvitaan kelaussuunta, hylsyn sisähalkaisija (usein 76 mm), rullan suurin ulkohalkaisija ja etikettien välinen rako. Painotaloilla on kelaussuunnista numeroidut kaaviot, ja oikean numeron saa koneen toimittajalta tai käyttöohjeesta. Konekiinnitystä käsitellään tarkemmin artikkelissa tarrarullat ja niiden käsittely automaattikoneella.
Myös pakkauksen muoto vaikuttaa. Kartiomaiseen purkkiin tarvitaan kaareva, stanssattu etiketti, koska suorakaide kiertyy vinoon. Pienessä, alle 30 mm halkaisijaltaan olevassa pullossa jäykkä materiaali pyrkii nousemaan reunoista irti. Ohut ja joustava kalvo yhdessä vahvan liiman kanssa ratkaisee ongelman yleensä.
Käytännön esimerkki: kylmiössä irtoava etiketti
Tyypillinen tilanne on seuraava. Pienpanimo tilaa 2000 etikettiä päällystetylle paperille vakioliimalla. Tölkit täytetään kylminä, niiden pinnalle tiivistyy vettä, ja viikon kuluttua etiketit kupruilevat ja kulmat nousevat irti. Korjattu tilaus tehdään valkoiselle PP-kalvolle kosteutta kestävällä liimalla, ja tölkit kuivataan ennen etiköintiä. Kalvo maksaa yleensä hieman paperia enemmän, mutta yksi hylätty erä maksaa paljon enemmän.
Painomenetelmän valinta riippuu painosmäärästä. Digipaino sopii muutamasta sadasta noin 5000 kappaleeseen ja tilanteisiin, joissa samaan tilaukseen tarvitaan useita makuversioita. Pieni pyöreä digipainettu etiketti maksaa 500 kappaleen erässä tyypillisesti 80-200 € viimeistelystä riippuen. Kymmenien tuhansien painoksissa fleksopaino tulee edullisemmaksi. Foliointi, kohopainatus ja silkkipainolla tehty tuntuva lakka nostavat kappalehintaa, mutta niillä erottuu hyllyssä.
Myytti: laminoitu paperi on vedenkestävä
Usein ajatellaan, että paperietiketti kestää märkiä oloja, kunhan sen päälle laminoidaan kalvo. Laminointi suojaa pinnan roiskeilta ja hankaukselta, mutta vesi imeytyy paperiin leikatuista reunoista. Kosteissa oloissa etiketti alkaa turvota ja irrota reunoista. Jos tuote on oikeasti märkänä, esimerkiksi suihkussa, jäävedessä tai pakastimessa, pintamateriaalin pitää olla muovia. Ulkona käytettävissä tuotteissa myös UV-säteily vaikuttaa, ja siitä kerrotaan lisää artikkelissa tarrojen auringonkesto ulkokäytössä.
Yleisimmät virheet etikettitilauksessa
Testaamatta jättäminen. Pyydä painotalolta materiaalinäytteitä ja kiinnitä ne oikeaan pakkaukseen. Säilytä pakkausta vuorokauden ajan samoissa oloissa kuin myytävää tuotetta. Kymmenen minuutin testi toimistopöydällä ei kerro mitään.
Väärä kelaussuunta tai hylsykoko. Etikettikone ei pysty käyttämään väärin kelattua rullaa, ja koko erä joudutaan kelaamaan uudelleen tai painamaan uudestaan.
Puutteelliset pakkausmerkinnät. Elintarvikkeissa pakollisten tietojen x-korkeuden pitää EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan olla vähintään 1,2 mm. Pienimmissä pakkauksissa raja on 0,9 mm. Myös painovalmiista aineistosta puuttuu usein 2-3 mm:n leikkuuvara. Graafinen suunnittelu kuuluu mainostoimistolle tai suunnittelijalle, ja painotalo vastaa painamisesta, stanssauksesta ja rullauksesta. Aineiston pitää siksi olla valmis ennen kuin se lähetetään painoon.
UKK
Mikä materiaali sopii jääkaapissa säilytettävään tuotteeseen?
Lyhyeen säilytykseen riittää märkälujuuskäsitelty paperi. Jos pakkauksen pinnalle tiivistyy vettä toistuvasti, PP-kalvo ja kosteutta kestävä liima ovat varmempi valinta.
Voiko samaan tilaukseen saada useita eri etikettejä?
Digipainossa voi. Eri versiot voidaan painaa samalle rullalle tai omille rullilleen, eikä jokaisesta versiosta tarvitse tehdä erillistä painopohjaa.
Kuinka nopeasti tuote-etiketit saa?
Digipainetut etiketit valmistuvat tavallisesti 3-7 arkipäivässä, kun aineisto on hyväksytty. Erikoismateriaalit ja fleksopaino vievät usein 2-3 viikkoa.
Yhteenveto: valitse ensin olosuhteet, sitten ulkonäkö
Hyvä tuote-etiketti valitaan käyttöolosuhteiden mukaan: mihin pintaan se kiinnitetään, missä lämpötilassa, kuinka kosteissa oloissa ja käsin vai koneella. Kun nämä ovat selvillä, paperin ja kalvon sekä liimatyypin valinta on helppo. Ennen tuhansien kappaleiden tilausta kannattaa aina pyytää näytteet ja testata ne oikealla pakkauksella.